30.6.11 Aamulla oltiin reippaita ja klo 9, jo menossa. Ihan hyvin tältä poppoolta. Kaupassa käytiin vielä tuhlaamassa viimeiset Norja kruunut. Värit ja värityskirjat löytyivät kyläkaupasta yllättävänkin edullisesti. Ne olivat sopivaa ajanvietettä lapsille piiiiitkällä automatkalla.  Ruotsin puolelle saavuimme aamupäivällä ja koti tuntui jo oleva ihan nurkan takana. Lyckselessä tankattiin auto ja miehistö. Matkaa kotiin 550 km. Loppumatkan ajoin lähes yhtäkyytiä. Vain Torniossa vielä takeway kahvit ja autoon halvempaa menovettä. Kello 01.00, ensimmäinen Heinäkuuta: Vihdoin kotona! Reissussa on kivaa, mutta kotiin on myös mukava palata. 4887 km, 16 päivää. Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja nähtynä. Reissu meni hyvin. Tarkemman analyysin reissusta kirjoittelen tässä joku päivä. Päämäärä on saavutettu: Irtiotto arjesta toteutui! Kiitos sinulle, joka jaksoit lukea matkaraporttiani.

29.6.11 Auto taas täyteen ja avaimen luovutukseen. Unet jäi vähiin, kun piti illalla suunnitella tulevan päivän matkareittiä ja MAISEMIA! Ja eikun suoraan kiipeämään vuorenrinnettä kulkevaa Aurlandsvägeniä. Nousu on sitten TODELLA JYRKKÄ! Ja maisemat huikeat. Sormenpäissä ja varpaissa kihelmöi ihanasti. Nousu jatkui ja jatkui ja jatkui ja… Tai kuten vuokraisäntä Railia ”pelotteli”: 5-6 kilometriä korkealle nousette. Jyrkimmän nousun päällä oli tehty näköalatasanne. Siellä näki korkeuserot hienosti. Auton kytkinkin haisi jo aika pahalle. Joten tauko tuli sopivaan paikkaan. Näköalatasanteen jälkeenkin vielä noustiin, muttei niin jyrkästi. Vuoren päällä oli tosi kylmä, 6 C. Käytiin vähän lumisotasilla. Monesti piti pysähtyä tien varrella ottamaan kuvia. Ja väistelemään muita autoja. Tie on 48 km ja aikaa tais mennä 2,5 h. Tiellä on kyllä 80 km rajoitus ;) Kun laskeuduttiin Aurlandsvägeniltä ”normaalille” tielle, tutkimme karttaa ja totesimme jättävämme tällä kertaa Trollstigenin väliin. Lapsilla oli jo kova kaipuu kotiin ja mutka Trollstigeniin ois vaatinut ainakin päivän lisää. Minullekkin tuo ”lumitie” oli se juttu, jota halusin kokea Vuono-Norjasta. Raili hyppäs rattiin ja minä tutkin karttaa ja päätettiin jättää myös Trondheim tietulleineen väliin. Oikaistiin pienempiä teitä pitkin kohti Östersundia. Yövyimme vielä Norjan puolella pienessä mökissä. Kiva pieni pesuoperaatio vielä iltapuhteeksi. Erikalla maha sekaisin ja ”tavara” vaatteista läpi turvaistuimeen. Tyttö ja penkki pesuun. Matkaa kotiin 1150 km. Todettiin, että yks päivä jäljellä…

28.6.11  Viimeinen aamu Oslossa. Todella hieno ilma, on sääli lähteä kohti vesisateita. Mutta matkan on jatkuttava. Lapsilla alkaa olla jo kova koti-ikävä. Ja meillä vanhemmilla matkaväsymys, varsinkin Erikasta. Pääsimme matkaan puolen päivän aikaan. Auton pakkaus on semmoista taidetta. Ensin katsomaan sitä Holmenkollenia. Hyvin saattoi kuvitella lumen ja hiihtokisat. Kaikki näytti tv:stä tutuilta. Suurmäen monttu vain näytti paljon pienemmältä. Ja matka jatkuu. Päämääränä Aurdalenin vuono. Valitsimme pienemmät ja mutkaisemmat tiet. Ja maisemat on todella upeita. Pysähdyimme muutaman kerran ottamaan kuvia ja teimme ruoan. Sietsemän jälkeen saavuimme Aurlandsvangenin pikkukylään. Viimeiset parikymmentä kilometriä oli aivan huikeita. Todella suuria korkeuseroja kapeita teitä ja tunneleita. Monilla meistä meni korvat lukkoon nopeasta laskeutumisesta. Päätimme jäädä yöksi tänne. Ensimmäiset paikat oli ihan kosken juurella, muttei niissä voi nukkua pauhulta. Tämä paikka on vähän ylempänä. Koska meitä on kuusi, normaalit mökit eivät meille passaa. Yövyimme huoneistossa, joka on lähes uusi ja täysin varusteltu. Hintaa 900 kr (oisko jotain 120 €) Onpahan suihkut ja kunnon keittiöt. Ja näistä maisemista voi jo vähän maksaakin. Huomenna sitten ”lumitielle”. Tästä Lärdaliin menee kaksi tietä: Maailman pisin tunneli (24,5 km) ja Aurlandsvägen ”lumitie”, joka käy ylhäällä vuoristossa yli lumirajan. Huomenna sinne siis.

Aamulla varattiin netistä liput kuninkaanlinnaan. Mahduimme iltapäivän norjankieliseen kierrokseen. Lipulla oli hintaa 95 kr/aikuinen ja lapsi 85 kr. Erika (2 v) pääsi ilmaiseksi. Kävelimme -lasten iloksi- taas sen 3 km keskustaan. Linnaan on aika tarkat turvatoimet. Takit, lompakot ja kamerat piti jättää narikkaan. Ja jalkoihin pussit. Vartija oli heti kieltämässä, kun lapset meni lähellekkään huonekaluja. Tunnin kierros oli hiukan pitkäveteinen. Ainakin lapsille. Voi myös johtua siitä, että en oikein ymmärtänyt kaikkea selostusta. Meillä oli englanninkieliset tekstit kirjoitettuna versiona. Olihan siellä hienojakin paikkoja, mutta minusta se oli vähän kylmä ja kolkko paikka, tunnelmaltaan. En jaksais asua siellä kovin kauaa. No, tulipahan nähtyä. Huomenna saa sitten Oslo jäädä taakse. Aamulla lähdetään ajamaan Länsi-Norjaan. Ensin kuitenkin käydään katsomassa Holmenkollenia. Pakkohan se on minun, urheiluhullun, nähdä, kun täällä asti ollaan. Raili näki kuninkaanlinnan ja minä Homenkollenin. Nettiyhteys katkeaa myös tähän. Voi olla, että seuraavat päivitykset tulevat vasta kotoa käsin. Suunnitelma on seuraava: Oslosta kohti Aurlandinvuonoa sekä Trollstigeniä. Sieltä Trondheimiin ja Åren kautta kotiin. Norjaan on luvattu todella kylmiä ja sateisia ilmoja torstaista alkaen. Saattaa olla parempi lähtä silloin kotiin. Ei tullut toppatakit ja kumpparit mukaan. Eiköhän sitä viikonloppuna olla jo kotona. Tarvii jo loman palautuakseen lomasta. ;)

Nyt päivitystä reaaliaikaisesti. Tänään on ollut tosi kuuma päivä täällä Oslossa. Autolla ei oo ajettu metriäkään. Kaupungilla käytiin kävelemässä. Mentiin hienojen puistojen halki ja kuninkaan linnalle asti. Huomattiin, että kuninkaanlinnaan pääsee sisälle tutustumaan. Hiukan tarkemmin kyseltyämme, totesimme, ettei pääsy ollut varmaa ja siirsimme menon huomiselle. Varauksia oli sen verran paljon. Sunnuntaisin on niin paljon turisteja. Sinne pääsee 30 hengen ryhmissä tunnin opastetun kierroksen. Koitetaan huomenna uudestaan. Lapsilla taisi ottaa aika lujille kaupunkikierros, kun on aika mäkistä tämä maasto. Ja tulihan niitä kilometrejä useampi. Kotia kuitenkin päästiin. Ilta potkittiin sitten palloa pihalla ja istuttiin kuumalla terassilla. Oikein rento lomapäivä. Huomiseksi on luvattu sitten sadetta...

25.6.11  Aikainen herätys, kamat autoon ja loppusiivous. Sitten huoltoasemalle luovuttamaan avain. Vielä 130 km Hirtshalin satamaan ja Tanska on nähty. 12.45 lähti Superspeed 2 niminen laiva Norjaa päin. Hieno laiva (suomalaisten tekemä). Alkumatka oli melko keinuvaa. Atlantin aallot keinutti laivaa ja Raili tykkäs ;) Nyt oli tehty omat eväät matkaan, joita syötiin ja palattiin korttia. Käytiin myös tän matkan viimeiset taxfree ostokset tekemässä. Matka kesti 3 h 45 min ja meni nopeasti. Nyt ollaan Norjassa! Larvikista Osloon yöpaikkaan oli vielä 1,5 h matka. Maisemat on hiukan toisenlaiset, kuin viimeisen viikon aikana. Tunneleita riitti ja Navi opasti helposti perille. Railin kummitätin, Elinan, luona yövymme  ehkä pari yötä. Täällä saa sitten harjoitella tosissaan englannin kielen taitoja. Elinan mies, Gunnar, puhuu meidän kans englantia. Myös heidän tyttönsä, Hanneanita, on käymässä täällä. Näkeepähän Railikin serkkuansa pitkäästä aikaa.  Lapset viihtyvät täällä hyvin, pihalla on tilaa leikkiä. Talo on rauhallisella paikalla ja lähellä keskustaa. Vain 3 kilometriä. Tän lähempänä keskustaa ei ole taloja, jossa on oma piha.

24.6.11  Ei käyty labyrintissä. Aamulla pakattiin eväät ja ajettiin kaupunkiin (Viborg). Käytiin kävelykaduilla shoppailemassa. Löytyi kaikkea kivaa. mm. Todella kattava kenkäkauppa, josta löytyi hienoja ja edullisia kenkiä.  Paljon kaikkea ois löytynyt, muttei raskinut ostaa. Sitten syötiin eväät ja mentiin pelaamaan jalkapallominigolfia. Reea, Tomi ja minä pelattiin 18 reikää. Raili, Erika ja Jimi olivat sillä aikaa leikkipaikalla. Jalkapallominigolf oli kivaa ja erilaista. Saatiinpahan myös viimeiset Tanskan kruunut tuhlattua. Ilta on kulunut pakatessa. Huomenna jätämme hyvästit Tanskanmaalle ja suuntaamme matkamme kohti Norjaa ja Osloa. Laiva lähtee Hirtshalista 12.45 ja on Larvikissa Norjassa 16.30. Pitäisköhän nyt tehdä ne taxfree ostokset? Taitaa olla viimeinen mahdollisuus tällä matkalla. Matka on ollut antoisa, mutta on ollut myös aika rankkaa matkustaa neljän kakaran kans. Varsinkin nuoremmat on ilmeisesti matkaväsyneitä. Oisko koti-ikävä jo? Ehkä ens viikolla suuntaamme auton nokan kohti kotia. Oslossa maanantaihin ja sitten trolleja katsomaan Trollstigeniin. Muuta ei oo suunniteltu. Katellaan päivä kerrallaan.

23.6.11  Toinen lepopäivä. Tänään ei oo tehty juuri mitään. Leivottu pikkupitsoja ja pelattu pasianssia. Tänään on Tanskassa tapana polttaa kokkoa ja siinä noita-akka. Ilmeisesti pahoja henkiä karkotettu. Kaksi yötä jäljellä Tanskassa. Huomenna piti käydä semmoisessa Labyrintissä, mutta ei tiedetä onko juhannuksena auki.

Kohta viikko Tanskassa ja analyysin paikka: Tanskalaiset ovat hätähousuja. Autolla ei piitata nopeusrajoituksista ollenkaan. Suurin osa ajaa mielensä mukaan. Aina puskurissa kiinni ja kiireellä ohi. Liikenne on kuitenkin sujuvaa. Paljon liikenneympyröitä ja suoria teitä. Nopeusrajoitukset on ilmoitettu vain, jos on poikkeava. Muuten pitää itse tietää. Säästäähän siinä tietysti muutaman merkin. Televisio-ohjelmat on henkilökeskeisiä. Kaikki, urheilu-uutisia myöten on peilattu aina jonkun henkilön tarinan pohjalta. Koko ajan joku selittää jotain. Puheesta ei mitään ymmärrä, mutta tekstistä jotain. Muistuttaa Ruotsia ja Englantia.

Nähtävyyksiä riittää. Museoita, huvipuistoja, nähtävyyksiä ym. on joka mutkassa. Esitteitä on tehty joka pikku kaupungillekkin oma. Ja täynnä paikkoja minne mennä. Kivaa on se, että välimatkat on lyhyitä. Paikat on siistejä, joka puolella Tanskaa. Ihmiset ovat ystävällisä ja tervehtivät aina. Ja AINA TUULEEEEEEEEE!!!!! Eikä muuten oo sääskiä. Ei tässä tuulessa mikään pikkuöttiäinen selviä.

22.6.11  Lepopäivä. Rankan Legoland-päivän jälkeen nukuttiin vähän pidempään. Tarkoitus viettää päivä mökissä pyykkiä pessen. Ilma oli kuitenkin tosi lämmin (20 C), niin teki mieli lähtä käymään jossain. Esitteistä löysin läheltä saaren nimeltään Fur. Ajoimme 45 km ja lautalla menimme saarelle. Lauttamatka kesti 3 min ja maksoi 100 kr. (sisälsi paluulipun) Ensin löydettiin pieni matkamuistomyymälä ja sitten mentiin rannalle ja käveltiin lähes 3 km rantaa. Pystysuorat seinämät vieressä, joissa näkyi maanmuodostumat hienosti. Täältä on löytynyt paljon fossiileja. Keräsimme jälleen runsaasti täytettä akvaarioon. Hienoja kiviä ja simpukoita. Ihmeteltiin outoja materiaaleja. Kiviä, jotka ei painanut mitään?? En tiedä mitä olivat. Upea paikka. Skivessä vielä ruokaostoksilla ja mökille tekemään ruokaa.

21.6.11  LEGOLAND-päivä! Tämän takia Tanskaan alun perin tulimmekin. Tiistaille luvattiin oikein kaunista ilmaa. Aamulla oli kuitenkin tosi koleaa. 110 km matkaa Billundiin. Jossa siis Legoland sijaisee. Perille saavuimme hiukan ennen paikan aukeamista. Ruuhkaa ei missään. Kuulemma näin kesäkuussa on paras käydä Legolandissa. Ennen, kuin keskieurooppalaisten lomakausi alkaa. Tosi on. Jimi varsinkin on odottanut tätä päivää, kuin kuuta nousevaa. Legot on Jimille todella rakkaita. Paikka on tosi viihtyisä. Kaikkialla on erittäin siistiä. Tilaa on. Vessoja on joka puolella ja ne on siistejä. Legoland on tehty nimeenomaan lapsiperheille. Legorakennelmia on paljon. Myös huvipuistolaitteita riittää jokaiselle. Laitteisiin ei tarvinnut jonottaa juuri ollenkaan. Kaikille, lapsista aikuisiin, riittää nähtävää koko päiväksi. Kävimme katsomassa myös 4D-elokuvan. Elokuvan aikana teatterissa satoi lunta ja vettä. Lisäksi tuuli ja haisi. Eli kaikki aistit käytössä. Pitkän ja raskaan päivän päätteeksi laitettiin kortit suomeen ja käytiin ostoksilla Lego-shopissa. Vähän tuliaisia ja pikkasen legoja mukaan. Hinnat oli normaaleja kaupan hintoja, valikoimat vähän runsaammat. Legolandissa kannataa ehdottomasti käydä. Sitten pari vinkkiä: Ota omat eväät. Säästät paljon ja paikkoja syödä omia eväitä on reilusti. Älä jonota parkkilippua automaattiin, saat sen kaikista legokojuista jonottamatta. Käy ehdottomasti ennen lomakauden ruuhkia. Silloin kerkiää päivässä katsella koko alueen. Lämpimällä ilmalla uikkarit mukaan. Videokamera ois hyvä, saa kuvattua legorakennelmia. Niissä autot, laivat, junat ja koneet liikkuu itsestään. Kaikin puolin kiva ja rento päivä!